Rakentava vuorovaikutus -malli sielunhoitoterapiassa

Perheniemen Opisto

Olen Erja Rautavaara-Kulmala, 61-vuotias ja peruskoulutukseltani KTM Helsingin kauppakorkeakoulusta. Kaupallisten aineiden rinnalla opiskelin taideterapiaa (Gestalt therapy) . Näitä poikkitieteellisiä tietoja ja taitoja käytin kvalitatiivisessa markkinatutkimustyössä, jota tein n 20 vuotta. Tällä vuosituhannella opiskelin ulkomailla spa-hoitoja ja kotimaassa valmistuin kosmetologiksi, mikä mahdollisti 7 vuoden yrittäjyyden omassa hoitolassa Tampereella. Olen kiinnostunut ihmismielestä, luonnosta, kauneudesta, viisaudesta – siitä ihmeellisestä maailmasta jonka Luoja on meille lahjoittanut.

Viimeiset 2,5v ovat menneet sielunhoitoon ja sielunhoitoterapiaan perehtyen Perheniemessä ja LI-sielunhoitoterapeutiksi valmistuin 12.12.2021. Olen naimisissa ja asun Tampereella jonne muutin 15 vuotta sitten syntymäkaupungistani Helsingistä. Itselläni ei ole lapsia mutta olen saanut kulkea neljän upean kummilapsen rinnalla ja lisäksi puolisollani on lapsi ja kolme lastenlasta.

Marraskuussa 2020 Liisa ja Pertti Puronen pitivät Perheniemessä viikonloppuseminaarin aiheesta Myötäelämällä rakentavaan vuorovaikutukseen. Päivät rakentuivat selkeille luennoille ja teoria-pohjalle sekä harjoittelulle ja jakamiselle muiden kanssa. Kokonaisuudesta piirtyi vahva tunnejälki ja viikonlopun aikana heidän konseptinsa tuntui toimivan.

Kokemus vaikutti itseeni niin vahvasti että päädyin hyödyntämään aihetta ja inspiraatiota päättötyössäni. Rakentava vuorovaikutus -malli sielunhoitoterapiassa -nimisessä päättötyössäni tarkastelin Purosten käsissä jalostunutta mallia ja sen käyttökelpoisuutta sielunhoitoterapiassa. Erityisesti tutkin sitä, miten hengellisyys on integroitavissa malliin vai onko ja miten hyvin mallia voi soveltaa kristillisessä terapiatyössä. Ja edelleen, miten mallin avulla voidaan tukea kokonaispersoonaa ja tunnetervettä hengellistä kasvua. Henkilökohtaisen kokemukseni lisäksi mallissa kiinnosti sen selkeys, käytännönläheisyys ja jäsentynyt muoto.

Puroset ovat kehittäneet Rakentava vuorovaikutus –mallin amerikkalaisen psykologian tohtori Marshall Rosenbergin mallin pohjalle. Sen viisi peruskäsitettä ja prosessin vaihetta ovat havainto, tunne, tarve ja pyyntö/kysymys sekä myötäeläminen. Päätavoitteina ovat yhteyden löytyminen ja ylläpitäminen vuorovaikutuksessa. Kun yhteys löytyy, monet särmät ja kulmat pyöristyvät ja asiat loksahtavat kohdalleen. Toissijaiseksi ja vähemmän tärkeäksi jää, kuka on oikeassa  ja kuka väärässä.

Perinteisissä vuorovaikutusmalleissa on usein saman tyyppinen perusrakenne ja puhutaan tietoisuuden kehästä. Näistä poiketen Rakentava vuorovaikutus -mallin myötäeläminen-palikka tuo kokonaisuuteen merkittävän ja erottelevan lisäpalasen. Myötätunnosta kumpuava myötäeläminen voitaisiin laajasti ajatellen sanoittaa myös armon näkökulmaksi. Myötätunto muita ja/tai itseä kohtaan on monelle haasteellista. Mallin käytön avulla sen löytäminen ja myötäelämisen oppiminen tuo konkreettista lohtua, apua ja helpotusta. Mallin perusajatus on se, että myötäelämistä harjoitellaan molempia osapuolia kohtaan. Sielunhoitoterapiassa on bonuksena maalliseen terapiaan nähden Jumalan armo ja myötätunto meitä kohtaan. Se on syvästi lohduttava ja voimaannuttava tekijä.

Mallin sisäistäminen edellyttää harjaantumista kuten minkä tahansa mallin hallinta. Sitä tukee ja helpottaa mallista kehitetty visuaalinen Kukka-matto. Siis oikea matto, johon on piirretty neljä terälehteä: havainto, tunne, tarve ja pyyntö ja varsi eli myötätunto. Mallin käyttöä harjoiteltaessa matolla seistään aivan konkreettisesti. Tämä auttaa erottamaan prosessin eri osat toisistaan ja tuo fyysisyydessään tilanteeseen rentoutta. Se jättää myös vahvan muistijäljen kustakin harjoituksesta.

Mielestäni malli soveltuu hyvin sielunhoitoterapiaan, koska siinä yhdistyvät psykologinen tieto ja terapeuttiset menetelmät ja sen elementit ovat linjassa Raamatun sanoman kanssa. Lisäksi mallin tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen, mikä edellyttää mm. itseensä tutustumista, arvojen, tunteiden ja tarpeiden tiedostamista, toisen kunnioittamista ja kuuntelua ja itsensä ilmaisemista. Nämä ovat samoja elämänhallinnan osa-alueita ja tunneterveen hengellisyyden elementtejä, joita kristillisessä sielunhoitoterapiassakin käsitellään.

Mielestäni Rosenberg ja Puroset ovat ’löytäneet’ monia Raamatun ikiaikaisia totuuksia ja vain sanoittaneet niitä omin, hieman eri sanoin. Löydän yhtäläisyydet mm seuraavista aihealueista

  • Läsnäolo ja kuuntelu

”Kuunnelkaa minua, kuulkaa mitä sanon, sillä tavoin te minua parhaiten lohdutatte. Olkaa kärsivällisiä, antakaa minun puhua.” Job 21:2-3

  • Viestin ytimen ja merkityksen etsiminen ja löytäminen

”Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden – ilmoita siis minulle viisautesi” Ps 51:8
”Te opitte tuntemaan totuuden ja totuus tekee teistä vapaita” Joh 8:32

  • Empatia, myötätunto (= armo)

”Hän oli täynnä armoa ja totuutta” Joh 1:14

”Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta.” Fil 2: 4

  • Ihmisen varaukseton arvostaminen

”Minä olen ihme, suuri ihme” Ps 139:1

”Jumala ei tee eroa ihmisten välillä” Apt 2:11

  • Jokaisen tasavertainen kunnioittaminen vailla arvostelua tai arvottamista

”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.” Matt 7: 1-2

”Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne” Room 12:10

Asiakkaan näkökulmasta omien asioiden käsittely mallin avulla antaa raamit terapiatyöskentelylle ja auttaa hahmottamaan tilannetta jäsennellysti. Sen käyttö on asiakaslähtöistä ja rakentuu asiakkaan esille tuomista asioista. Mallin osa-alueiden hahmottaminen tukee kokonaisvaltaista itseensä tutustumista sekä tarjoaa löytämisen ja oivaltamisen mahdollisuuksia ja iloa. Pitempiaikaisemman käytön myötä asiakas oppii sisäistämään mallin logiikan ja voi hyödyntää sitä muissa yhteyksissä myös terapian ulkopuolella. Hyvää on myös se, että mallia voi hyödyntää täysipainoisesti myös niiden asiakkaiden kanssa, joille usko ei ole läsnä elämässä.

Malli tukee myös terapeuttia ja tarjoaa yhden näkökulman asioiden tarkasteluun. Sen sisäänrakennettu myötäeläminen on luonteva osa kristillistä lähestymistapaa, auttaa opettelemaan erityisesti itsemyötätuntoa ja edesauttaa turvallisen ilmapiirin luomisessa. Kun malli on konkreettinen myös tulokset ovat konkreettisia: asiat eivät jää vain pohdinnan tasolle vaan kiteytyvät oivalluksiksi, kysymyksiksi tai pyynnöiksi. Asiat edistyvät arjessa.

Mallin haasteena pidän sitä, että sen sisäistäminen vie aikaa ja käytön oppiminen vaatii kärsivällisyyttä ja harjoittelua. Sielunhoitoterapia voi olla kestoltaan vain muutamia kertoja ja siinä ajassa malli voi olla haasteellista sisäistää. Toisaalta mitään muitakaan suuria muutoksia ei tapahdu hetkessä eli en pidä tätä seikkaa kovinkaan suurena puutteena.

Erja Rautavaara-Kulmala

0400 903 995

erja.rautavaara@gmail.com

Vastaa