Raamattuun perustuvat ihmiskuva/käsitys määrittelevät sen, millainen ihminen on. Ne antavat pohjan ja suunnan kristilliselle auttamistoiminnalle. Kristillisestä ihmiskuvasta nousee useita auttamisen kannalta tärkeitä teemoja.
Alla kuvataan sitä, miten kristillinen ihmiskuva ymmärretään Suomen sielunhoitoterapeutit ry:ssä ja Suomen ACC:ssä sekä avataan kristillisen ihmiskuvan merkitystä sielunhoidollis-terapeuttisessa toiminnassa.
1) Kristillinen ihmiskäsitys perustuu Vanhan testamentin luomiskertomuksiin ja Jeesukseen Kristukseen
Raamatun arvovalta: Raamatun luomiskertomukset ovat kristillisen ihmisnäkemyksen perusta. Ne ilmentävät elämän ja olemassaolon syviä totuuksia ja perusteita (esim. on olemassa Jumala, Jumala on luonut kaiken). Toisaalta Jeesus Kristus on konkreettisin esikuva, malli ihmisestä.
2) Heprealainen ihmiskäsitys on kristillisen ihmiskäsityksen pohja: ihminen on erottamaton kokonaisuus (ruumis, sielu, henki)
Kokonaisvaltaisuus: Raamatun mukaan ihminen on erottamaton kokonaisuus. Ihmisen biologis- sosiaalis-psykologis-hengelliset tarpeet tulee huomioida.
3) Ihmisen olemassaolon syynä on Jumala, joka on kolmiyhteinen, rakastava, persoona.
Olemassaolon perusta: Se, miksi ihminen ylipäätään on olemassa, on Jumalan aikaansaamaa. Jumala on päättänyt luoda ihmisen. Kyseistä Jumalaa voi myös kuvailla.
Rakkaus ja armo: Kolmiyhteinen Jumala on olemukseltaan rakkaus. Hän on rakastanut jokaista ihmistä niin paljon, että on valinnut ristinkuoleman pelastaakseen jokaisen ihmisen. Tätä rakkautta ja armollisuutta sielunhoitajat ja terapeutit välittävät työssään.
Totuus: Perimmäinen totuus elämästä ja ihmisestä löytyy Jumalan luota. Ihminen luotuna ja lankeemuksen alaisena tarvitsee totuuden paljastumiseen Jumalan apua.
Rehellisyys: Koska Jumala on kaikkivaltias ja kaikkitietävä, ei mikään ole piilossa Jumalalta. Ihmisellä on siksi mahdollisuus olla rehellinen suhteessa Jumalaan, toisiin ihmisiin sekä itseensä.
Toivo: Jumala on kaikkivaltias ja on luonnut kaiken sekä ylläpitää luomaansa. Näin ollen Jumala on aina läsnä myös kärsimyksessä, elämän koettelemuksissa ja vaikeina aikoina. Itsemääräämisoikeus ja asiakaslähtöisyys: Vaikka Jumala on luonut ihmisen, on Hän antanut ihmiselle mahdollisuuden tehdä omia valintoja. Jumala ei pakota ihmistä noudattamaan tahtoaan.
4) Ihmisarvo tulee luomisesta
Ihmis- ja tasa-arvo: Jokaisen ihmisen ihmis- ja tasa-arvo perustuvat Jumalan luomistyöhön. Jumala loi ihmisen kuvakseen, mieheksi ja naiseksi, ja tämän luomistyön tulos oli alunperin hyvä. Ihmisen arvoa ei voida mitata esim. suorituksien perusteella. Samoin sukupuolten tasa-arvo perustuu tähän, koska ihminen luotiin mieheksi ja naiseksi – he molemmat yhdessä ilmentävät Jumalan kuvaa. Avuntarjoajan on kunnioitettava asiakastaan riippumatta asiakkaan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Samoin syntymättömän lapsen arvo on tunnustettava.
5) Ihminen on luotu
a) Jumalan kuvaksi, yhteyteen b) mieheksi ja naiseksi
c) iankaikkisuusolennoksi
Yhteys: Jumala on luonut ihmisen suhteeseen itsensä, toisten ihmisten ja muun luomakunnan kanssa. Ihminen on luotu – ei luoja. On olemassa ihmistä korkeampi voima. Toisaalta tämän korkeamman voiman, Jumalan, persoonaa ja tarkoitusperiä kuvaa hyvin se, että hän on halunnut luoda ihmisestä kaltaisensa, kuvansa. Tämä Jumalan kuvana oleminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että ihminen on yhteydessä, suhteessa Jumalaan. Yhteys ei toteudu vain suhteessa Jumalaan, vaan myös lähimmäisiin ja koko luomakuntaan. Yhteydestä muistuttaa samoin mieheys-naiseus: miehelle luotiin nainen tasavertaiseksi vastinpariksi, joka tietyiltä osin on poistamassa ihmisen yksinäisyyttä. Koska ihminen on Jumalan kuva, siitä seuraa myös, että ihminen oli alunperin hyvä. Ihmisen arvoa kuvastaa se, että ihminen on iankaikkisuusolento.
6) Ihmisen tehtävä ja tarkoitus on elää suhteessa Jumalaan. Tämä toteutuu myös työn, perheen ja levon kautta
Oleellisinta ihmisen elämässä on löytää yhteys Luojaansa, olemisensa perussyyhyn. Jumalan rakastavuutta, hyvyyttä kuvaa hyvin se, että tarkoitus ei ole vain löytää yhteys, vaan elää siinä jatkuvasti. Jumalasuhteen ylläpito ei kavennu vain esim. pelkäksi rukoukseksi: yhteys Jumalaan totetuu usein muiden ihmisten välityksellä työn, perheen yms. kautta.
7) Lankeemus: luodun turmeltuneisuus ja alttius kiusauksille
Epätäydellisyys: Kristinuskossa nähdään, että synti piinaa ihmistä. Ihminen ei voi olla ”kaiken mitta”, koska ihminen on epätäydellinen, vääristynyt. Tarvitaan jokin ihmisen ulkopuolinen oikean ja väärän mittariksi.
8) Lunastus: Jeesus Kristus vapautti ihmisen lankeemuksen taakasta
Parantuminen: Jumalan luomistyö on lankeemuksen seurauksena rikkoutunut. Siksi jokainen ihminen on sekä osittain rikkinäinen että epätäydellinen ja tarvitsee eheytymistä ja parantumista. Ihminen ei voi pelastaa itse itseään, vaan tarvitaan Jeesus Kristus. Kristinuskon kannaltahan tämä näkemys on mitä rakkaudellisin ja toisaalta oikeudenmukaisin: pahan täytyy saada palkkansa, mutta Jumala ratkaisi asian niin, että otti ihmisen pahuuden kannettavakseen itse.
9) Todellinen ihmisyys ja päämäärä toteutuvat Jeesuksessa Kristuksessa Pyhän Hengen työn kautta
Kristuksen kaltaisuus: Jeesuksen tärkeys ei ole vain siinä, että Hänen kauttaan ihminen pelastuu. Jeesus on kutsunut kaikki ihmiset seuraamaan itseään ja ottamaan esimerkkiä omasta elämästään. Tärkeää on myös se, että Jeesus Kristus antaa konkreettisen ihmismallin. Ihmisen päämääränä on ”kristuksenkaltaisuus”. Tämän muutoksen mahdollistaa Pyhä Henki.
10) Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu yliluonnollisuus
a) ihmisellä on kaipuu (reaalista) Jumalaa kohtaan
b) kontakti Jumalaan syntyy henkilökohtaisessa kohtaamisessa Jeesuksen Kristuksen kanssa c) Pyhä Henki mahdollistaa ihmisen uudistumisen
Yliluonnollisuus: Naturalistinen tiedekäsitys ei kata koko todellisuutta. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu yliluonnollisuus, joka näkyy mm. ihmisen jumalkaipuuna. Yhteys Jumalaan syntyy henkilökohtaisessa kohtaamisessa Jeesuksen Kristuksen kanssa. Pyhä Henki mahdollistaa ihmisen uudistumisen.
Lähde: Suomen ACC SAEO Versio 1.1